Alexander fan´t Molenaars Hiem RIP 27.4.2009 - 31.7.2009
nyt sinun on hyvä olla...

Laitoin vuosi sitten toukokuussa Hollannin Stabyhounyhdistyksen pentulistalle nimeni ja jäin odottamaan urospentua. Pienten sekaannusten jälkeen keväällä tarjottiin vihdoin urospentua, joka oli syntynyt ainoana 8 tytön pesueeseen. Pidin tätä hyvänä enteenä, kun aikanaan Tessa tuli juuri vastakkaisesta pentueesta meille. Pennuista sain hurjan paljon valokuvia ja malttamattomana pentua odotettiin...

Itse en päässyt lähtemään hakureissuun, mutta vanhempani lähtivät mielellään ja tämä sopi kasvattajallekin hyvin. Pennun kasvattajat asuvat Dwingeloossa joka on pohjois-Hollantia ja matkat sinne ja takaisin sujui junalla. Päivää ennen lähtöä kasvattajalta tuli meiliä, että Alexanderille on kehittynyt tapa pyöriä ympyrää ajoittain. Kyseessä ei ollut hännän takaa ajaminen vaan joku muu "outous". Samalla kasvattaja kertoi, että kolme tytöistä harrasti samaa ajoittain mutta tilanne korjaatui kun pennuille keksi muuta tekemistä. He tarjoutuivat viemään pennun eläinlääkärille, mutta kun matkat oli maksettu ja ei halpalippuja pysty vaihtamaan, niin lupasivat myydä pennun ja sovittiin että jos tapa ei poistu, niin vien pennun täällä lääkäriin.
En pitänyt tätä pahana, jotenkin ajattelin että kyseessä olisi vain joku matkittu/opittu tapa.

Pentu oli vilkas, iloinen ja hmmm... pyöri, ajoittain... Nimeksi väänsimme Axel ja pentu tuntui olevan kunnossa, ajoittaista pyörimistä lukuunottamatta. Lisäksi esim sisäsiisteys oli jo kohtuu hyvin hallussa. Eka viikko meni hyvin, iltaisin usein Axel jäi pyörimään ja me sitten nukutettiin sitä kuin vauvaa... Alkuun tämä tehosikin, eli saimme sen tainnutettua ja pyöriminen oli ns. hallinnassa.
Toisella viikolla tilanne muuttui ihan muutamassa päivässä hyvin pahaksi. Axelin ruokahalu ja juominen on ollut kyllä kunnossa koko ajan, mutta pyöriminen ja sellainen ns. lievempi kohtaus jossa pää jäi heilumaan vähän niinkuin näkemättä mitään puolelta toiselle otti valtaa. Koiralla oli selkeästi ns. pakko-oireilua. Onneksi sain sen nopeasti lääkäriin, missä tehtiin kaikki yksinkertaiset neurologiset tutkimukset ja motoriikka todettiin erittäin heikoksi ja varsinkin takapäässä hermostot oli erittäin heikot (eli siis aivoista lähtevät signaalit ei kulje takapäähän). Myös takapää oli erittäin heikko ja pennun takajalat levisi kuin sanotaan vaikka Jokisen eväät... Eläinlääkäri halusi verikokein varmistaa erään pennuilla esiintyvän maksasairauden mahdollisuuden ja samalla pennusta otettiin verenkuva.
Verikokeesta selvisikin jotain poikkeavaa, valkosolu-arvo oli ihan päin honkia, joka taas päästi hiukan jäljille. Axel aloitti heti glindamysiini antibiootin ja nyt sitä on mennyt kymmenisen päivää. Aluksi oireet pahentuivat ja olimme jo valmiita siihen että ei ole enää muita vaihto-ehtoja kun pennun nukuttaminen. Nimittäin se saattoi juosta tuntitolkulla ympyrää, vaihtaen välillä suuntaa ja pysäyttäminen tuli vaikeaksi. Yhtäkkiä viikonloppuna tapahtui jotain, ihan pientä muutosta tilaan ja nyt se on jo ihan selvää. Axel taitaa parantua! Oireet on huomattavasti lievittyneet ja hurjan pyörimisen tilalle on tullut vähemmän pennun terveyttä haittaava pintojen nuoleminen. Lisäksi pentu saa nyt lopetettua pyörimisen ja pystyy tekemään muutakin. Parin päivän sisään Axel on tavallaan palautunut liki normaaliksi koiranpennuksi, leikkii toisten koirien kanssa sekä on aika riiviö...
Sitähän emme vielä tiedä miten kovilla elimistö on ollut ja miten paljon tämä vaikuttaa koiran loppu-ikään, mutta ehkä pahin on nyt ohitettu vaikka toisaalta tässä pelätään että voi tulla se paluu huonompaankin.
Axelin sisraukset ovat myös olleet ja ovat sairaita (ne kolme muuta pyörivää) ja niille on määrätty sama antibiootti. Emme tiedä mistä on kyse mutta jonkinlainen infektio tässä on kyseessä, meidän elänilääkäri epäili jonkinlaista maabakteeria tai yksi vaihto-ehto on että pentu on saanut bakteerin jo sikiökaudella emänsä verenkierrosta. Punkki voisi aiheuttaa samaa, mutta on kait melko mahdotonta että pentueen neljää pentua olisi purrut ja saastunut punkki.
Mutta, nyt emme voi muuta kuin toivoa Axelin selviytyvän tästä ja toipuvan ainakin niin ennalleen kuin on mahdollista!
Ensi viikolla on kontrolli, jolloin otamme verikokeet ja katsotaan onko arvot parantuneet. Antibioottia saamme syöttää vielä kauan, kuuri on nimittäin 20 päivää näin alkuun. Tukihoidoksi aloitetaan B-vitamiini ja lohiöljy.
Nyt tietenkin rokotukset ja madotukset jäävät hiukan aikataulusta kun koiran pitää olla ensin terve ja kuuri loppuun syötynä.
Onneksi pikku-herra vaikuttaa erittäin elämän haluiselta ja iloiselta joten ei auta kuin toivoa, ettei mitään takapakkia tule... Ollaanhan me jo niin kiinnyttykin Axeliin, ettei siitä enää luopua tahtoisi...

Tämän yllä olevan kirjoitin stabykerhon keskustelupalstalle pari päivää sitten ja kuinka väärässä olinkaan...
Tänä aamuna 04.30 aikaan Axel sai voimakkaan epileptistyyppisen kohtauksen ja menetti takapäänsä hallinnan täysin.

Jouduimme hyvin raskain sydämin saattamaan pikku-Axelin sateenkaaren alkuun matkalle sinne missä koirien on hyvä olla. Ehkä tällä kaikella on tarkoituksensa ja Axelin oli määrä olla vain enkelikoira.

Axelin maallinen maja on lähetetty Eviraan tutkittavaksi, jos saisimme jonkun vastauksen miksi näin kävi.

Kiitos kaikille tänään asiassa myötäeläneille, olette ihania ihmisiä!